Historia

Suomen mieskuoroliiton lyhyt historia

Taustaa

Ajatus Suomen mieskuorojen saamisesta yhteiseen liittoon on peräisin jo 1900-luvun alusta, seurauksena myös silloisen venäläistämispaineen vaikutuksesta. Tämän ajatuksen toteutuksena syntyi ensimmäinen, suomen- ja ruotsinkieliset mieskuorot koonnut liitto jo v.1913. Se kuitenkin hajosi myöhemmin 1920-luvulla, osin muutenkin yhteiskunnassa vallinneisiin kieliriitoihin, osin siihen, että osa mieskuoroista oli liittynyt toiseen liittoon.

MIESKUOROLIITON PERUSTAMINEN

1930-luvulla ja edelleen sotien aikana keskusteltiin – tilanteesta huolimatta – vilkkaasti yhteisestä liitosta. Toukokuussa 1943 pidettiin suunnittelukokous 30 kuoron edustajien voimalla, vaikka sota oli vielä käynnissä. Tämä kokous teki jo päätöksen liiton perustamisesta. Konkreettinen päätös saatiin kuitenkin aikaan vasta sodan päätyttyä. Liiton perustamiskokoukseen 30.3.1945 osallistui edustajia 10 kuorosta. Kokous vahvisti aiemmin tehdyt päätökset ja uuden liiton ensimmäiset säännöt.

Liitto liittyi Sulasoliin sen erikoisliittona. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Kalkkinen ja hallitukseen 9 muuta jäsentä.

Liitto toimi Mieskuoroliitto-nimisenä v. 2003 asti, jolloin Mikkelin liittokokouksessa päätettiin ottaa käyttöön koko Suomen kattavaa toimintaa paremmin kuvaava muoto Suomen Mieskuoroliitto.

TOIMINTA LÖYTÄÄ MUOTONSA

Seuranneina vuosina sai alkunsa moni oleellisesti kuorojen toimintaan vaikuttanut toiminnan muoto. 1973 perustetulla liiton musiikkilautakunnalla on suuri rooli sen toimiessa koulutustoiminnan, nuottien kustannustoiminnan ja kuorojen taiteellisen toiminnan kehittämisen asiantuntijana.

Tärkeä osa toimintaa on ollut laulumerkkijärjestelmän luominen. Sen seurauksena syntyneet merkkilaulukokoelmat muodostavat yhä vankan rungon kaikkien mieskuorojen ohjelmistossa. Liiton muu kustannustoiminta on tätä omalta osaltaan täydentänyt.

Lukuisat ovat ne kurssit – laulajille, kvarteteille, johtajille – joiden avulla laulun asiaa on viety eteenpäin. Mieskuoroliitto kuoroineen on ollut mukana kaikissa Sulasolin laulu- ja soittojuhlissa.

Kansainvälistä näkyvyyttä on saatu kuorojen lukuisilla konserttimatkoilla, ja osallistumisella pohjoismaiseen mieskuorotoimintaan yhteisen järjestön puitteissa.

Vuodesta 1949 asti järjestetyt mieskuoropäivät ovat myöhemmin saaneet muodokseen jokakeväisen liittokokouksen ja sen yhteydessä talvipäivät. Ne ovat alueellisena tapahtumana antaneet laulun vuoron kokouspaikan ympäristön mieskuoroille.

Kilpailutoiminnan uusin kulmakivi on v.1989 aloitettu Madetoja-kilpailuiden sarja. Madetoja-kilpailusta on ehtinyt tulla tärkeä kansainvälinen mittelö.

Hannu Merikallio

KATSAUS SUOMALAISEN MIESKUOROLAULUN JA MIESKUOROLIITON HISTORIAAN

Kustannustoiminta

 

Mieskuoroliitto on tilannut säveltäjiltä ja sovittajilta runsaasti mieskuoroille tarkoitettuja teoksia, joiden nuotit on sitten kustannettu. Myös liitolle tarjottua mieskuoromusiikkia on kustannettu. Irtonuotteja löytyy kaiken kaikkiaan 50 kustannetta.
Ehkäpä tärkeimmät liiton kustanteet ovat merkkijärjestelmään läheisesti liittyvät Perusmerkkikirja ja Taitomerkkikirja.

Mieskuorolaulun luvattu maa -historiikki oli varsin mittavan työn tulos, joka valmistui liiton 50-vuotisjuhlille v. 1995.
Perus- ja taitomerkkilauluista on tehty stemma-cd-paketit, jotka sisältävät kappaleet laulettuina.

kOULUTUSTOIMINTA

 

Liitto on vuosien varrella järjestänyt runsaasti koulutustoimintaa niin laulajille, kvarteteille kuin kuorojen johtajille ja varajohtajillekin. Kursseja on järjestetty eri puolilla maata ja eri aiheista runsaasti.
80-luvulle osui hyvin voimakas “kurssibuumi”. Myös osanottajamäärät olivat silloin varsin hyvät. Liitto käytti kouluttajina niin koti- kuin ulkomaisiakin alan huippuja, kuten Paul Hillier, Ants Soots ja Lamentabile Consort-yhtye, vain joitakin mainiten.

Koulutustarjontaa on jälleen uuden vuosituhannen alkaessa lisätty ja tullaan myös monipuolistamaan. Liiton 50-vuotisjuhlia varten koottu suuri mieskuoro (157 miestä)oli laulajien mielestä niin hyvä kokemus, että toimintaa haluttiin jatkaa. Mukaan jatkoon ilmoittautui kaiken kaikkiaan n. 90 miestä. Kuoro harjoitteli kolmisen vuotta ja teki yhden kiertueen Baltian maihin ja kotimaahan. 

ESIHISTORIA

 

Mieskuoroliiton perustamisajatus syntyi WSB:n (Wiborgs Sångarbröder, nykyisin Viipurin Lauluveikot) keskuudessa jo 1900-luvun alussa ja yhtenä sen esitaistelijoista oli kuoron silloinen puheenjohtaja tuomari Hjalmar Hellström.
Lyhyen alkuvalmistelun jälkeen kutsu perustavaan kokouksen lähetettiin n. kymmenelle maamme mieskuorolle. Perustava kokous pidettiin 11.3.1913 ja liiton nimeksi tuli Finlands Kvartettsångarförbund – Suomen Yleinen Kvartettiliitto, myöhemmin Suomen Mieskuoroliitto.

Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin mieskuoro MM:n puheenjohtaja Arthur Siegberg. Liitto oli kaksikielinen ja ajankohdan voimakkaan venäläistämispaineen takia oli syytä lakaista piiloon ruotsin- ja suomenkielisten keskinäiset riidat.

Hyvin alkaneen toiminnan lamaannuttivat 1920-luvulla uudelleen puhjenneet voimakkaat kieliriidat. Niinpä 1923 ja 1928 järjestetyillä mieskuorojen laulujuhlilla ei enää ollut mukana ruotsinkielisiä kuoroja. 1928 laulujuhlien jälkeen liiton toiminta hiipui täysin ja se sinnitteli vaivoin hengissä vuoteen 1936. Tähän kehitykseen vaikutti voimakkaasti myös se, että 1922 oli perustettu Suomen Kuoroliitto (myöhemmin Sulasol) ja siihen oli liittynyt moni suomenkielinen mieskuoro.

mieskuoroliiton synty

 

Hieman ennen talvisotaa syntyi Sulasolin jäsenmieskuoroissa runsaasti keskustelua siitä, että tarvitaan mieskuorojen organisoitua yhteistoimintaa jollakin tasolla ja tavalla. Keskustelujen tuloksena järjestettiin sitten 29.5.1943 suunnittelukokous, jossa oli mukana 30 mieskuoron edustajia, vaikka sotakin oli vielä käynnissä. Kokous teki yksimielisen päätöksen, että Mieskuoroliitto perustetaan, ja se tulee liittymään Sulasoliin erikoisliittona. Tehty päätös konkretisoitui kuitenkin vasta 30.3.1945 pidetyn perustavan kokouksen vahvistettua aiemmin tehdyt päätökset ja vahvistettua liitolle säännöt.

Liiton perustamiskokouksessa olivat mukana seuraavat kuorot:

Mieskuoro Laulajat
Laulu-Miehet
Karjalan Laulu
Warkauden Mieslaulajat
Lahden Mieskuoro
Mestari-Laulajat
Mieskuoro Sirkat
Kalevan Laulajat
Laulun Ystävät
Porin Mies-laulu
Viipurin Lauluveikot
Pohjan Miehet
Valkeakosken Mieslaulajat
Jyväskylän Rautatieläisten Mieskuoro
Kouvolan Musiikinystävien Mieskuoro

Myös Sulasolin arvovaltainen edustus oli paikalla.
Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin metsäneuvos Ilmari Kalkkinen ja hallitukseen: Matti Herva, K.A. Järvilehto, Altti Järvinen, Heikki Kaari, Väinö Koskinen, Jussi Saarinen, Väinö Haapalainen, Antero Hyttinen ja Oiva Ruusuvuori.

 

Henkilöistä on syytä nostaa erikseen esiin kolme armoitettua nimeä, nimittäin Altti Järvinen, Martti Turunen ja Armas Saarinen. Kaikki he ovat osaltaan vaikuttaneet eritäin painokkaasti ja tuloksekkaasti Mieskuoroliiton toimintaan ja hengissä pysymiseen.

Liitolle perustettiin musiikkilautakunta vuonna 1973 koulutustoiminnan, kustannustoiminnan ja liiton taiteellisen kehittämisen edistämiseksi.

Liiton 50-vuotisjuhliin 1995 saatiin valmiiksi merkittävä teos suomalaisesta mieskuorolaulusta. Se oli nimeltään Mieskuorolaulun luvattu maa ja se sisälsi myös liiton historiikin. Kirjan kirjoitti erinomainen I-basso Olli Junkkari Lauluyhtye Tallasta. Kirjaa on vielä rajoitetusti tilattavissa liiton toimistosta.

vUOSIEN VARRELLA TAPAHTUNUTTA

yLEISTÄ

Mieskuoroliitto on omalla vahvalla panoksellaan ollut mukana kaikissa Sulasolin järjestämissä laulu- ja soittojuhlissa sekä niihin liittyneissä kilpailuissa. Myös Sulasolin hallinnossa on mieskuorolaisilla ollut hyvin vahva panos. Pohjoismaisessa Mieskuoroliitossa NSF:ssä on liitolla ollut näkyvä rooli. Myös muita kansainvälisiä yhteyksiä on ylläpidetty sekä lähialueille että “rapakon” taa.

KILPAILUTOIMINTA

Liiton mittavimman tapahtuman, noin viiden vuoden välein järjestettävän kansainvälisen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailun historia on koottu omalle sivulleen. Liitto on lisäksi järjestänyt useita kvartettikilpailuita sekä omille jäsenilleen että kaikille avoimina tilaisuuksina.

Sulasolin laulujuhlien yhteydessä on ollut useampia kertoja myös kuorokilpailut, joiden mieskuorosarjojen järjestelyvastuun on kantanut Mieskuoroliitto. Jäsenkuoromme ovat kiitettävällä aktiivisuudella osallistuneet näihin kisoihin. Kilpailuja on pidetty seuraavasti:

1951
Lahti
Osallistujia 8 mieskuoroa

1954
Jyväskylä
Osallistujia 22 mieskuoroa

1959
Hämeenlinna
Osallistujia 14 mieskuoroa

1964
Turku
Osallistujia n. 10 mieskuoroa

1972
Kuopio
Osallistujia 22 mieskuoroa

1976
Vaasa
Osallistujia 31 mieskuoroa

1982
Lappeenranta
Osallistujia 42 mieskuoroa

1987
Oulu
Osallistujia 39 mieskuoroa

MIESKUOROPÄIVÄT JA TALVIPÄIVÄT

Alkuvuosikymmeninä liiton näkyvimpinä tapahtumina olivat suuret mieskuoropäivät, joihin kokoontui runsaasti mieskuorolaisia. Tapahtumiin kuului yleensä myös vierailukäynti laulutervehdyksineen koko joukolla Tasavallan Presidentin linnassa. Tämä oli toki luontevaa, olivathan sekä presidentti Juho Kusti Paasikivi että Urho Kaleva Kekkonen molemmat laulumiehiä.

1949 Helsinki, osallistujia 35 kuoroa ja n.1000 miestä
1952 Helsinki, osallistujia 45 kuoroa ja 1027 miestä
1955 Helsinki, osallistujia 50 kuoroa ja n. 1400 miestä, liiton 10-vuotisjuhlat
1957 Turku, osallistujia 46 kuoroa ja n. 1000 miestä
1960 Jyväskylä, osallistujia 37 kuoroa ja n. 600 miestä, kvartettikilpailut
1961 Helsinki, Pohjoismainen mieskuorokongressi “Laulava Pohjola-onnellinen Pohjola”, osallistujamäärä ei tiedossa
1966 Helsinki, osallistujia n. 40 kuoroa ja n.1000 miestä
1967 Espoo, mieskuorojen neuvottelupäivät
1968 Jyväskylä, mieskuorojen neuvottelupäivät
1975 Tampere, osallistujia n.10 kuoroa ja n. 450 miestä. Mieskuoroliiton 30-vuotisjuhlat 7.6 olivat osa Tampereen Sävel-tapahtumaa.
1978 Turku, mieskuoropäivät yhdessä Finlands Svenska Manssångarförbundin kanssa ensimmäistä kertaa. Kvartettikilpailut suomalaisille kvarteteille, osanottajia 18.
1980 Turku. Ensimmäiset Pohjoismaiset kvartettikilpailut jotka järjestettiin yhdessä ruotsinkielisen veljesliittomme kanssa. Kilpailijoita oli kahdessa sarjassa yhteensä kahdeksan. Kaikki olivat liittojensa edustuskvartetteja ja kovan karsinnan läpikäyneitä. Edustajamme olivat Köyhät Ritarit ja Bellman-kvartetti.
1982 Esjberg, Tanska. Pohjoismaiset kvartettikilpailut, joihin liitto lähetti yhden kvartetin molempiin sarjoihin. Edustajamme olivat Meerin Serkut ja Bellman-kvartetti.
1985 Helsinki. Liiton 40-vuotisjuhlat. Kalevalan juhlavuoden merkeissä tilattiin sävellyksiä yhteensä seitsemältä säveltäjältä. Kvartettikilpailut, joissa kilpailijoita 24. Tapahtuman osanottajamäärä n. 400 miestä.
1986 Ruotsi Örebro. Pohjoismaiset kvartettikilpailut jo perinteisen tapaan. Edustajamme olivat Torso ja Tupadim. Kaikissa näissä kilpailuissa oli edustuskvarteteillamme erinomainen menestys.
1995 Tampere. Mieskuoroliiton 50-vuotisjuhlat. Tilaussävellyksiä kolme. Kvartettikilpailussa osanottajia 19. Juhlissa mukana lähes 800 miestä.
1996 Vaasa. Nordisk Sanger Forbundin 40-vuotisjuhlat. Järjestelyt yhdessä ruotsinkielisen veljesliitomme kanssa. Pohjoismaiset kvartettikilpailut joissa osanottajia yhdeksän Suomesta ja Ruotsista.

90-luvulla aloitetut talvipäivät on tarkoitettu alueelliseksi tapahtumaksi, jossa pienilläkin kuoroilla on mahdollisuus laulaa omaa ohjelmistoaan ja olla mukana suuressa yli 100 miehen kuorossa. Myös koulutus on talvipäivillä ollut vahvasti mukana.

1996 Iisalmi. Liiton ensimmäiset talvipäivät liittokokouksen yhteydessä. Koulutusta ja suuri mieskuorokonsertti. Osanottajia 11 kuoroa ja n. 350 miestä.
1997 Kuusankoski. II talvipäivät. Osanottajia 11 kuoroa ja n. 250 miestä.
1998 Kokkola. Talvipäivät yhdessä ruotsinkielisen veljesliittomme kanssa. Kvartettikilpailu osanottajia 11.
1999 Jyväskylä. III talvipäivät. Osanottajia 5 kuoroa ja liiton koulutuskuoro Liiton Miehet, yhteensä n.200 miestä.
2000 Lappeenranta. IV talvipäivät. Osanottajia 8 kuoroa ja kaksi kvartettia, n.240 miestä.
2001 Seinäjoki. V talvipäivät. Osanottajia 7 kuoroa ja kolme kvartettia, n. 240 miestä.
2002 Kemi. VI talvipäivät yhdessä ruotsinkielisen veljesliittomme kanssa. Kvartettikilpailut.
2003 Mikkeli. Yhdessä Naiskuoroliiton kanssa.
2004 Kuopio
2005 Lahti. Liiton 60-vuotisjuhlat ja IV Kansainvälinen Madetoja-mieskuorokilpailu. Kilpailussa osanottajia ennätysmäärä, 33 kuoroa.
2006 Rovaniemi
2007 Kouvola
2008 Järvenpää, yhdessä Suomen Naiskuoroliiton kanssa
2009 Tampere
2011 Seinäjoki
2012 Joensuu
2013 Helsinki
2014 Turku-Tukholma-risteily
2015 Pori
2016 Oulu
2017 Tallinna, Viro
2018 Mikkeli
2019 Tuusula