Säännöt
Suomen Mieskuoroliitto ry:n säännöt
NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI
1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Mieskuoroliitto ry, kotipaikka Helsinki ja kieli suomi. Suomen Mieskuoroliitto ry:stä (myöhemmin Liitto) voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SMKL. Englanniksi Liiton epävirallinen nimi on Finnish Male Choir Association ja ruotsiksi Finlands Manskörsförbund.
TARKOITUS JA TOIMINTA
2§
Liiton tarkoituksena on toimia mieskuoroyhdistysten valtakunnallisena yhdyssiteenä sekä työskennellä mieskuorolaulun edistämiseksi maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto
– tekee tiedotus- ja opastustyötä suomalaisten mies- ja poikakuorojen sekä -lauluyhtyeiden toiminnan tukemiseksi ja perustamiseksi, mieskuorolaulun arvostuksen lisäämiseksi ja uusien laulajien saamiseksi mieskuorotoimintaan,
– tekee valtakunnallista neuvonta-, opetus-, valmennus- ja kasvatustyötä,
– järjestää kursseja ja koulutustapahtumia sekä tiedottaa mieskuorokentän ajankohtaisista asioista,
– hankkii jäsenistönsä käyttöön uutta mieskuoro-ohjelmistoa tilaamalla, julkaisemalla ja kustantamalla sävellyksiä ja sovituksia sekä järjestämällä sävellys- ja sovituskilpailuja,
– tekee yhteistyötä koti- ja ulkomaisten mieskuorojen, muiden kuoroliittojen ja musiikkijärjestöjen kanssa,
– järjestää valtakunnallisia musiikkijuhlia, kilpailuja ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia,
– tekee yksin ja yhdessä sidosryhmien kanssa yhteistyötä valtiovallan kanssa muun muassa tehden aloitteita sekä antaen ja välittäen lausuntoja.
3§
Toimintansa tukemiseksi Liitto voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan,
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää keräyksiä ja arpajaisia,
– hankkia varoja myymällä huomionosoitus- ja jäsentuotteita sekä harjoittamalla kustannus- ja julkaisutoimintaa,
– omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä perustaa rahastoja,
– periä omakustanteisia korvauksia jäsenilleen ja muille musiikkialan toimijoille tuottamistaan tapahtumatuotantoon, tiedotukseen ja musiikkikustannustoimintaan liittyvistä asiantuntijapalveluista.
JÄSENET
4§
Liiton varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä
– rekisteröidyt mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet tai sellaisten rekisteröidyt kannatusyhdistykset,
– julkisoikeudellisten yhteisöjen tai laitosten yhteydessä toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet,
– ulkomailla toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet.
Liiton oppilaitosjäseniksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoisia oppilaitoksia, opistoja ja seurakuntia, joiden yhteydessä toimii kuoroja ja lauluyhtyeitä.
Jäseneksi tai oppilaitosjäseneksi hyväksyttävän yhdistyksen tulee liittyä myös Sulasol ry:n ja Sulasolin alueellisen piirin jäseneksi.
Liiton kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön.
Liiton kunniajäseneksi voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut mieskuorolaulun hyväksi ja edistänyt Liiton pyrkimyksiä.
Liiton kunniajohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton taiteellisena johtajana.
Liiton kunniapuheenjohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton puheenjohtajana.
Päätöksen kunniajäsenen, kunniajohtajan ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tulee olla yksimielinen. Liiton myöntämät kunnianosoitukset ovat ainaisia. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5§
Jäsenen, joka haluaa erota Liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Liiton hallitus voi katsoa Liitosta eronneeksi jäsenen, joka on yhden vuoden ajan laiminlyönyt jäsenmaksunsa.
6§
Liiton hallitus voi erottaa Liitosta jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai aiheuttanut toiminnallaan merkittävää haittaa Liitolle. Ellei erottamispäätös ole yksimielinen, on se alistettava liittokokouksen ratkaistavaksi.
JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET
7§
Liiton varsinaisen jäsenen on vuosittain suoritettava Liitolle liittokokouksen määräämä henkilöjäsenmäärään perustuva jäsenmaksu. Oppilaitosjäsenen on vuosittain suoritettava Liitolle liittokokouksen määräämä henkilöjäsenmäärään perustuva oppilaitosjäsenmaksu.
Laskettaessa 1 momentin mukaista jäsenyhdistyksen jäsenmaksua ja 12 §:n mukaista äänioikeutta jäsenyhdistyksen taiteellinen johtaja rinnastetaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksen henkilöjäseneen riippumatta siitä, onko hän jäsenyhdistyksen jäsen.
Kannattajajäsen suorittaa Liitolle liittokokouksen määräämän kannattaja- tai ainaiskannattajajäsenmaksun.
Liiton kunniajäsenet, kunniajohtaja ja kunniapuheenjohtaja eivät ole jäsenmaksuvelvollisia.
8§
Liiton jäsenyhdistys on velvollinen vuosittain toimittamaan Liitolle omaa toimintaansa koskevat tiedot erikseen ilmoitettavassa laajuudessa.
LIITON TOIMIELIMET
9§
Liiton toimielimet ovat liittokokous, hallitus ja musiikkilautakunta sekä hallituksen alaisena tarvittava määrä työryhmiä.
LIITTOKOKOUS
10§
Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Ylimääräinen liittokokous pidetään edellisen liittokokouksen päättämänä aikana tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) Liiton jäsenyhdistyksistä sitä ilmoitettua tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.
11§
Varsinaisen liittokokouksen ja ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä sähköpostitse jokaiselle Liiton jäsenelle ja oppilaitosjäsenelle vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
12§
Varsinaisella jäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) edustaja jäsenmääränsä alkavaa kahtakymmentäviittä (25) jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla käyttää koko jäsenyhdistyksensä äänimäärää.
Oppilaitosjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) edustaja, jolla on yksi (1) ääni.
Edustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen tai oppilaitosjäsenen jäsen tai taiteellinen johtaja. Valtakirja tulee esittää kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Liittokokoukseen voi osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Liiton kannattaja- ja kunniajäsenillä, kunniajohtajalla ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi hallituksen ja musiikkilautakunnan jäsenillä sekä Liiton työntekijöillä ja toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa käytetään suljettua lippuäänestystä, jos yksikin kokousedustaja tai ehdolla oleva henkilö sitä vaatii.
13§
Liittokokouksen avaa Liiton puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt Liiton varapuheenjohtaja. Kokoukselle on valittava puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– esitetään kertomus Liiton edellisen vuoden toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
– määrätään palkkioiden ja korvausten perusteet,
– määrätään jäsen- ja oppilaitosjäsenmaksu sekä kannattaja- ja ainaiskannattajajäsenmaksu seuraavaksi kalenterivuodeksi,
– vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä mahdolliset tarkennukset kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon,
– päätetään Liiton kuulumisesta muihin yhdistyksiin ja järjestöihin,
– toimitetaan vuorovuosina Liiton hallituksen puheenjohtajan, joka toimii samalla liiton puheenjohtajana, ja Liiton taiteellisen johtajan vaali kahdeksi vuodeksi kerrallaan,
– vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä alkavaksi toimikaudeksi,
– toimitetaan hallituksen jäsenten vaali,
– valitaan yksi tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä,
– käsitellään kokouskutsussa mainitut hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat, jotka on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti ennen tammikuun 15. päivää.
HALLITUS
14§
Hallitukseen kuuluu hallituksen puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on yksi (1) vuosi alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa.
Liiton puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajana voi olla korkeintaan kolme (3) toimikautta peräkkäin.
Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi (1) vuosi alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Hallituksen jäsenenä voi olla korkeintaan kuusi (6) toimikautta peräkkäin.
15§
Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan, joka on samalla Liiton varapuheenjohtaja, ja nimittää musiikkilautakunnan, joka hoitaa hallitukselle vastuuvelvollisena sen hoidettavaksi annettuja tehtäviä. Hallitus hoitaa liittokokoukselle vastuuvelvollisena sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvia tehtäviä sekä sen hoidettavaksi annettuja Liiton käytännön asioita ja toimeenpanee liittokokouksen päätökset. Tarvittaessa hallitus kutsuu sihteerin. Hallitus voi myös nimittää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta toimihenkilöitä ja toimikuntia avukseen.
16§
Hallitus kokoontuu Liiton puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä, Liiton varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Taiteellisella johtajalla tai hänen ollessaan estyneenä musiikkilautakunnan varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
17§
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä toisaalla on mainittu:
– laatia vuosittain kertomus Liiton toiminnasta ja tilinpäätös sekä esittää ne ja tilintarkastajan lausunto liittokokoukselle,
– laatia vuosittain Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä mahdolliset tarkennukset kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon ja esittää ne liittokokoukselle,
– myöntää Liiton merkit, ruusukkeet ja muut huomionosoitukset sekä vahvistaa näitä ja liiton laulajamerkkejä koskevat säännöt,
– hoitaa työnantajan ominaisuudessa Liittoon työsuhteessa olevia koskevat asiat sekä valvoa Liiton palveluksessa olevien toimihenkilöiden toimintaa ja vahvistaa näille tarvittavat toimintaohjeet,
– päättää laulujuhlista, kilpailuista ja muista liiton tilaisuuksista sekä niiden ohjelmasta, johtajista ja muusta organisaatiosta,
– suunnitella Liiton pitkän tähtäimen toimintaa ja kehitystyötä.
MUSIIKKILAUTAKUNTA
18§
Musiikkilautakuntaan kuuluu liittokokouksen valitsema Liiton taiteellinen johtaja puheenjohtajana, sekä vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) jäsentä, jotka Liiton hallitus valitsee.
Liiton taiteellisen johtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Musiikkilautakunnan jäsenen toimikausi on yksi vuosi, joka alkaa valinnasta ja päättyy hallituksen valittua uudet musiikkilautakunnan jäsenet.
Musiikkilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.
Liiton puheenjohtajalla tai hänen ollessaan estyneenä Liiton varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus musiikkilautakunnan kokouksissa.
19§
Musiikkilautakunnan tehtävänä on:
– koordinoida Liiton taiteellista toimintaa,
– suunnitella ja ohjata Liiton taiteellista, koulutus- ja valistustoimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia hallitukselle,
– tehdä hallitukselle ehdotuksia uusien sävellysten sekä sovitusten julkaisemisesta,
– tehdä hallitukselle ehdotus Liiton laulajamerkkien ohjelmistosta, suoritustavasta ja säännöistä,
– valvoa merkkisääntöjen määräämällä tavalla laulajamerkkien suorittamista,
– tehdä hallitukselle ehdotus laulujuhlien, kilpailujen ja muiden Liiton tilaisuuksien ohjelmasta, johtajista ja muusta taiteellisesta organisaatiosta.
LIITON MERKIT, RUUSUKKEET JA KUNNIANOSOITUKSET
20§
Liiton merkeistä, ruusukkeista ja muista huomionosoituksista määrätään erillisessä Liiton hallituksen vahvistamassa merkkiohjesäännössä.
LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
21§
Liiton nimen kirjoittavat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä jonkun toisen hallituksen jäsenen tai hallituksen siihen oikeuttaman työntekijän tai toimihenkilön kanssa.
TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS
22§
Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja jätetään tilintarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajan tulee jättää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
23§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä. Asiasta on ilmoitettava kokouskutsussa ja muutoksen on, tullakseen hyväksytyksi, saatava vähintään 3/4 annetuista äänistä.
LIITON PURKAMINEN
24§
Jos Liitto ehdotetaan purettavaksi, on asia käsiteltävä sitä varten koolle kutsutussa liittokokouksessa ja ehdotuksen on, tullakseen hyväksytyksi, saatava vähintään 5/6 annetuista äänistä. Tämä päätös on muuttumattomana vahvistettava vähintään kuukausi sen jälkeen pidettävässä uudessa liittokokouksessa ja vähintään samalla äänten enemmistöllä. Purkamisesta päättävien liittokokousten tulee olla peräkkäisiä.
Jos Liitto purkautuu, sen varat luovutetaan käytettäväksi mieskuorotoiminnan edistämiseen purkautumisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla.
Säännöt on hyväksytty liittokokouksessa 14.2.2021 ja vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 11.5.2021.
MERKKIOHJESÄÄNTÖ
Tässä ohjesäännössä säädetään Suomen Mieskuoroliitto ry:n (myöhemmin Liitto) sääntöjen 20 §:ssä mainittuja Liiton merkkejä, ruusukkeita ja muita huomionosoituksia koskevista määräyksistä ja myöntöperiaatteista.
LIITON MERKIT
Liiton merkit ovat: laulajamerkkeinä perusmerkki, taitomerkki ja mestarimerkki,
sekä jäsenmerkki, impressaarimerkki, elämäntapamerkki, ansiomerkki, erityisansiomerkki ja kunniamerkki.
LAULAJAMERKIT
Liiton perusmerkin, taitomerkin ja mestarimerkin on oikeutettu lunastamaan jokainen Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen, joka kokeellaan on osoittanut osaavansa Liiton hallituksen hyväksymän kutakin laulajamerkkiä koskevan ohjelmiston. Laulajamerkkejä koskevat ohjelmistot hyväksyy Liiton hallitus musiikkilautakunnan esityksestä. Suorituksesta määrätään tarkemmin erillisissä suoritusohjeissa.
Suoritustilaisuudesta on laadittava suoritusohjeiden mukainen pöytäkirja, joka merkkiä tilattaessa on toimitettava Liitolle.
Liiton hallitus voi myöntää perusmerkin anomuksesta ilman suoritusta henkilölle, joka on toiminut Liiton jäsenkuoron taiteellisena johtajana vähintään kolme (3) vuotta.
JÄSENMERKIT
Jäsenmerkin voi lunastaa Liiton hallituksen määräämään hintaan jokainen Liittoon kuuluvan kuoron jäsen.
IMPRESSAARI- JA ELÄMÄNTAPAMERKIT
Liiton hallitus voi myöntää impressaarimerkin henkilölle, joka on aktiivisesti toiminut mieskuorotoiminnan hyväksi. Impressaarimerkin myöntäminen ei edellytä Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenyyttä tai Liiton laulajamerkin suorittamista.
Liiton hallitus voi myöntää elämäntapamerkin anomuksesta sellaiselle Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenelle, joka on aktiivisesti laulanut vähintään 25 vuoden ajan Liiton jäsen- tai seniorijäsenkuorossa tai missä tahansa poikakuorossa. Elämäntapamerkin myöntäminen ei edellytä Liiton laulajamerkin suorittamista tai hallinnollisia ansioita. Liiton hallitus voi myöntää elämäntapamerkin myös ilman anomusta.
ANSIO-, ERITYISANSIO- JA KUNNIAMERKIT
Liiton hallitus voi myöntää Liiton ansiomerkin tai erityisansiomerkin anomuksesta sellaiselle Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenelle, joka on suorittanut Liiton laulajamerkin ja joka on ansiokkaasti osallistunut jäsenyhdistyksen tai Liiton toimintaan, tai henkilölle, jonka Liiton hallitus muuten katsoo toimineen ansiokkaasti mieskuorotoiminnan hyväksi. Anomuksessa on ilmoitettava, missä jäsenyhdistyksen, Liiton ja muiden kuorojärjestöjen hallinnollisissa tehtävissä ja minä vuosina henkilö on toiminut. Liiton hallitus voi myöntää ansiomerkin tai erityisansiomerkin myös ilman anomusta. Erityisansiomerkin saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilölle on myönnetty Liiton ansiomerkki ja että henkilö on toiminut mieskuorotoiminnan hyväksi myös oman kuoroyhdistyksen ulkopuolella.
Liiton kunniamerkki annetaan Liiton kunniajäsenelle, kunniajohtajalle ja kunniapuheenjohtajalle. Liiton hallitus voi myöntää Liiton kunniamerkin sellaiselle henkilölle, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut Liiton luottamus- tai muissa tehtävissä tai joka muutoin on erityisen ansiokkaasti edistänyt Liiton tai mieskuorolaulun pyrkimyksiä. Tällaisen päätöksen tulee olla yksimielinen.
Ansio-, erityisansio- ja kunniamerkin yhteydessä luovutetaan kunniakirja.
LIITON RUUSUKKEET
Liiton jäsenkuoroissa suoritetun pitkäaikaisen toiminnan perusteella annetaan tästä merkiksi ja tunnustukseksi ruusukkeita, joihin liittyvät asianomaiset kunniakirjat. Ruusukkeita myönnetään 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 40, 45, 50, 55, 60, 65 ja 70 vuotta kestäneen laulajauran merkiksi.
Ruusukkeen saamiseen vaaditaan, että laulaja on suorittanut Liiton laulajamerkin.
Ruusukkeen anoo jäsenkuoro. Anomuksessa on ilmoitettava, missä kuorossa tai kuoroissa ja minä vuosina laulaja on toiminut sekä lisäksi laulajamerkin suoritusaika ja -kuoro. Liiton jäsen- ja seniorijäsenkuoroissa laulettujen vuosien lisäksi ruusuketta myönnettäessä hyväksytään kaikissa poikakuoroissa lauletut vuodet.
Ruusuketta käytettäessä sen keskelle kiinnitetään korkein suoritettu laulajamerkki.
MERKKIEN KANTOJÄRJESTYS
Valtaosaa merkeistä kannetaan takin vasemmalla puolella. Merkit ylhäältä lukien:
korkein Sulasolin myöntämä merkki
korkein Liiton myöntämä ansiomerkki tai erityisansiomerkki
korkein Liiton myöntämä ruusuke korkeimman suoritetun laulajamerkin kanssa,
korkein Sulasolin piirin myöntämä merkki
kuoron omat merkit ja ruusukkeet
Liiton kunniamerkki ja muut nauhalliset merkit kannetaan vasemman taskun alapuolella. Liiton ansiomerkkiä tai erityisansiomerkkiä ei kanneta yhtä aikaa kunniamerkin kanssa. Taskun alapuolella kannettavien merkkien kanssa ei käytetä taskuliinaa.
Liiton impressaarimerkki ja elämäntapamerkki kannetaan takin oikealla puolella.
MUUTA
Liiton hallitus voi myöntää Liiton standaarin tai muun huomionosoituksen anomuksesta jäsenyhdistykselle, muulle yhteisölle tai yksityiselle henkilölle tunnustukseksi toiminnasta Liiton päämäärien hyväksi tai muusta perustellusta syystä. Liiton hallitus voi myöntää standaarin tai muun huomionosoituksen myös ilman anomusta.
Kuoro pitää numeroitua luetteloa sen piirissä suoritetuista laulajamerkeistä. Liitto pitää luetteloa merkeistä ja ruusukkeista sekä numeroi mestarimerkit, elämäntapamerkit, ansio-, erityisansio- ja kunniamerkit sekä standaarit.
Kadonneen merkin tai ruusukkeen tilalle Liitto voi myydä uuden.
Suomen Mieskuoroliiton hallitus on hyväksynyt merkkiohjesäännön 9.6.2013 ja muutokset siihen kokouksessa 3.12.2015.
LAULAJAMERKKIEN SUORITUSOHJEET
Perus-, taito- ja mestarimerkki
PÖYTÄKIRJAPOHJA PERUS- TAI TAITOMERKKISUORITUKSEEN (pdf)
YLEISTÄ
1. Koe perus- ja taitomerkin saamiseksi suoritetaan siinä kuorossa, johon suorittaja kuuluu tai kuoron suostumuksen perusteella jossakin muussa Liiton jäsenkuorossa. Koetta valvoo kuoron asettama tutkintolautakunta. Taitomerkin suorituksessa tulee lisäksi olla läsnä jonkin toisen jäsenkuoron kuoronjohtaja, Liiton musiikkilautakunnan jäsen tai Liiton musiikkilautakunnan tehtävään valtuuttama henkilö. Perus- ja taitomerkki voidaan myös suorittaa Liiton musiikkilautakunnan asettamalle lautakunnalle esim. kuorokursseilla. Mestarimerkin suorittamisesta on ilmoitettava Liitolle, joka määrää kokeen ajan ja paikan. Mestarimerkki suoritetaan aina Liiton musiikkilautakunnan asettamalle tutkintolautakunnalle.
2. Suorittava kokoonpano on lähtökohtaisesti kvartetti. Kokeeseen laulajamerkin saamiseksi voi samalla kertaa osallistua enintään neljä laulajaa, kuitenkin vain yksi kustakin äänestä. Puuttuvia ääniä voivat tarvittaessa laulaa avustajat tai ne voidaan soittaa esim. pianolla.
3. Kokelas esittää arvalla valitut koelaulut valitsemassaan järjestyksessä. Lauluista tulee osata kaikki yleisesti käytössä olevat säkeistöt. Laulut on esitettävä alkuperäiskielellä tai suomeksi. Lauluista, joihin sisältyy soolo, tulee osata kuoron osuus.
4. Kokeessa on riittävällä tavalla tutkittava suorittajan taito. Osaamistaso on riittävä, mikäli kokelas osaa stemmansa ja pystyy vastaamaan yksin omasta äänestään niin, että suoritus on myös musiikillisesti tyydyttävä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esityksen musikaalisuuteen, eikä pelkkä nuottien ja sanojen opetteleminen riitä.
5. Kaikissa merkkisuorituksissa tulee käyttää laillista nuottimateriaalia.
6. Merkkien suoritustilaisuudesta on laadittava pöytäkirja, josta ilmenee tentin aika ja paikka, tenttijöiden nimet ja stemmat, tutkintolautakunnan kokoonpano sekä esitetyt koelaulut. Pöytäkirja tulee toimittaa Liittoon merkkitilauksen yhteydessä.
7. Uudet merkkikokonaisuudet ovat tulleet voimaan perus- ja taitomerkin osalta 13.3.2004, mestarimerkin osalta 9.3.2007. Voimassaolevat säännöt on vahvistanut Suomen Mieskuoroliiton liittohallitus kokouksessaan 11.2.2023.
PERUSMERKKI
Perusmerkkiä suoritettaessa on osattava ulkoa määrätyt 40 laulua. Kokeessa on näistä laulettava ulkoa viisi arvottua laulua.
TAITOMERKKI
Taitomerkin on oikeutettu suorittamaan jokainen, joka on suorittanut perusmerkin tai saanut sen johtajasäännön perusteella. Taitomerkkiä suoritettaessa on osattava 40 taitomerkkivaatimuksiin kuuluvaa laulua, joissa kokelas voi halutessaan käyttää nuotteja. Kokeessa taitomerkkilauluista kuulustellaan seitsemän arvottua laulua.
MESTARIMERKKI
Mestarimerkin on oikeutettu suorittamaan jokainen, joka on suorittanut taitomerkin.
Mestarimerkkitentissä laulajalta edellytetään ohjelmiston moitteettoman teknisen hallinnan lisäksi hyvään yhtyelauluun tarvittavia äänenkäytöllisiä valmiuksia, kuten soinnin puhtautta, esityksen musikaalisuutta, tyylilajin hallintaa sekä erityisesti oman äänen sovittamista osaksi kvartettikokonaisuutta. Tämän johdosta mestarimerkki suositellaan harjoiteltavaksi ja suoritettavaksi kvartetissa.
Pakollisten 22 laulun lisäksi mestarimerkkitentin suorittajan tulee valita kolme vapaavalintaista mestarimerkkitasoiseksi arvioimaansa teosta. Vapaavalintaiset laulut voivat edustaa mitä tahansa yhtyelauluun soveltuvia tyylilajeja.
Vapaavalintaisten laulujen nuotit tulee toimittaa Liiton toimistoon vähintään kolme kuukautta ennen sovittua tenttiaikaa. Vastaus tenttijöille laulujen sopivuudesta annetaan kuukauden kuluessa niiden saapumisesta Liitolle.
Tenttitilaisuudessa yhteensä 25 laulusta arvotaan viisi tentittävää kappaletta, jotka esitetään suorittajan valitsemassa järjestyksessä. Kaikki laulut saa halutessaan esittää nuoteista. Tutkintolautakunta kuulustelee jokaiselta suorittajalta arvotuissa lauluissa esiintyviä esitysmerkintöjä ja musiikkisanastoa. Tenttitilaisuudessa äänenanto tapahtuu ääniraudan avulla niin, että kukin suorittaja antaa äänet vähintään yhteen arvottuun teokseen.
MUUTA
Liitto julkaisee perus- ja taitomerkkiohjelmiston sekä mestarimerkkiohjelmiston pakolliset laulut erillisinä nuottikirjoina. Kaikkien merkkilaulujen kirjoja ja nuotteja on saatavissa Liiton toimistosta tai Sulasolista. Liiton jäsenkuorojen on pidettävä huolta siitä, että sen harjoituksissa ja konserteissa käyttämä nuottimateriaali on laillista. Tietoja sävellysten kustantajista ja nuottien kopiointiin liittyvistä laillisuuskysymyksistä saa Liiton lisäksi esimerkiksi Teostosta.
Serenadimestarin merkki
PÖYTÄKIRJAPOHJA SERENADIMESTARIN MERKIN SUORITUKSEEN (pdf)
1. Koe serenadimestarin arvonimen ja merkin saamiseksi suoritetaan siinä kuorossa, johon suorittajat kuuluvat, jossakin muussa Liiton jäsenkuorossa tai Liiton järjestämillä kursseilla. Koetta valvoo kuoron asettama tutkintolautakunta tai Liiton järjestämillä kursseilla Liiton musiikkilautakunnan asettama lautakunta.
2. Suorittajien tulee olla Liiton jäsenkuoron jäseniä, tai jonkin muun Sulasolin erikoisliiton jäsenyhdistyksen miesäänisiä jäseniä. Kokeeseen osallistutaan yhtyeenä, yksi laulaja kussakin äänessä. Mahdolliset puuttuvat äänet on pyrittävä korvaamaan lähtökohtaisesti avustavilla laulajilla.
3. Kokelaat valitsevat koetta varten Liiton nuottijulkaisusta Serenadeja (2019) yhteensä 15 laulua, joista koetilanteessa valitaan arvalla viisi laulua.
4. Kokelaat esittävät arvalla valitut koelaulut valitsemassaan järjestyksessä. Laulut tulee esittää ulkoa alkuperäiskielellä tai suomeksi. Lauluista tulee osata kaikki yleisesti käytössä olevat säkeistöt.
5. Kokeessa on riittävällä tavalla tutkittava suorittajien taito. Osaamistaso on riittävä, mikäli kokelaat pystyvät vastaamaan yksin omasta äänestään musiikillisesti tyydyttävällä tavalla. Serenadimestarien tulee voida julkisesti edustaa serenaditaidoillaan koko kuoroa.
6. Kokeeseen valmistauduttaessa tulee käyttää laillista nuottimateriaalia.
7. Liitto toimittaa serenadimestarin merkit kuorolle tilausta vastaan. Pöytäkirjaa kokeesta ei tarvitse toimittaa liitolle.
8. Serenadimestarin merkkiä kannetaan tilanteen mukaan joko takin oikeassa liepeessä tai vasemmalla puolella taskun reunassa.
9. Serenadimestarin merkin suoritusohjeet tulevat voimaan 8.3.2019.