Säännöt

Suomen Mieskuoroliitto ry:n säännöt

NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI


Yhdistyksen nimi on Suomen Mieskuoroliitto ry, kotipaikka Helsingin kaupunki ja kieli suomi. Suomen Mieskuoroliitto ry:stä (myöhemmin Liitto) voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SMKL. Englanniksi Liiton epävirallinen nimi on Finnish Male Choir Association ja ruotsiksi Finlands Manskörsförbund.

TARKOITUS JA TOIMINTA


Suomen Mieskuoroliitto ry:n tarkoituksena on toimia mieskuoroyhdistysten valtakunnallisena yhdyssiteenä sekä työskennellä mieskuorolaulun edistämiseksi maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto
– tekee tiedotus- ja opastustyötä suomalaisten rekisteröityjen yhdistysten ylläpitämien mies- ja poikakuorojen sekä -lauluyhtyeiden toiminnan tukemiseksi ja perustamiseksi, mieskuorolaulun arvostuksen lisäämiseksi ja uusien laulajien saamiseksi mieskuorotoimintaan,
– tekee valtakunnallista neuvonta-, opetus-, valmennus-, ja kasvatustyötä,
– järjestää kursseja, koulutustapahtumia ja tiedottaa mieskuorokentän ajankohtaisista asioista,
– hankkii jäsenistönsä käyttöön uutta mieskuoro-ohjelmistoa tilaamalla, julkaisemalla ja kustantamalla sävellyksiä ja sovituksia sekä järjestämällä sävellys- ja sovituskilpailuja,
 – tekee yhteistyötä koti- ja ulkomaisten mieskuorojen, muiden kuoroliittojen ja musiikkijärjestöjen kanssa,
– järjestää valtakunnallisia musiikkijuhlia, kilpailuja ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia,
– tekee yksin ja yhdessä sidosryhmien kanssa yhteistyötä valtiovallan kanssa muun muassa tehden aloitteita sekä antaen ja välittäen lausuntoja.


Toimintansa tukemiseksi Liitto voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan,
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää keräyksiä ja arpajaisia,
– hankkia varoja myymällä huomionosoitus- ja jäsentuotteita sekä harjoittamalla kustannus- ja julkaisutoimintaa,
– omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä perustaa rahastoja,
– periä omakustanteisia korvauksia jäsenilleen ja muille musiikkialan toimijoille tuottamistaan tapahtumatuotantoon, tiedotukseen ja musiikkikustannustoimintaan liittyvistä asiantuntijapalveluista.

JÄSENET


Liiton varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä
– rekisteröidyt mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet tai sellaisten rekisteröidyt kannatusyhdistykset,
– julkisoikeudellisten yhteisöjen tai laitosten yhteydessä toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet,
– ulkomailla toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä
-lauluyhtyeet.

Jäseneksi hyväksyttävän yhdistyksen tulee liittyä myös Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry:n ja Sulasolin alueellisen piirin jäseneksi.

Liiton kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön.
Liiton kunniajäseneksi voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut mieskuorolaulun hyväksi ja edistänyt Liiton pyrkimyksiä.
Liiton kunniajohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton taiteellisena johtajana.
Liiton kunniapuheenjohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton puheenjohtajana.
Päätöksen kunniajäsenen, kunniajohtajan ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tulee olla yksimielinen. Liiton myöntämät kunnianosoitukset ovat ainaisia. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
 

Jäsenen, joka haluaa erota Liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle, puheenjohtajalle tai liittokokoukselle. Liiton hallitus voi katsoa Liitosta eronneeksi jäsenen, joka on yhden vuoden ajan laiminlyönyt jäsenmaksunsa.


Liiton hallitus voi erottaa Liitosta jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä.
Ellei erottamispäätös ole yksimielinen, on se alistettava liittokokouksen ratkaistavaksi.

JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET


Liiton varsinaisen jäsenen on vuosittain suoritettava Liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämä, jäsenyhdistyksen toimivien henkilöjäsenten todelliseen määrään perustuva jäsenmaksu. Kannattajajäsen suorittaa Liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämän jäsenmaksun.

Liiton kunniajäsenet, kunniajohtaja ja kunniapuheenjohtaja eivät ole jäsenmaksuvelvollisia.


Liiton jäsenyhdistys on velvollinen vuosittain toimittamaan Liitolle omaa toimintaansa koskevat tiedot erikseen ilmoitettavassa laajuudessa.

LIITON TOIMIELIMET


Liiton toimielimet ovat liittokokous, aluevaltuusto, hallitus ja musiikkilautakunta.

LIITTOKOKOUS

10§
Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Ylimääräinen liittokokous pidetään edellisen liittokokouksen päättämänä aikana tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolmasosa (1/3) Liiton jäsenyhdistyksistä sitä ilmoitettua tarkoitusta varten hallitukselta pyytää.

11§
Varsinaisen liittokokouksen ja ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä kirjeitse jokaiselle Liiton jäsenelle vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltäväksi tulevat asiat.

12§
Kukin varsinainen jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan yhdistyksensä alkavaa kahtakymmentäviittä (25) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohti. Edustajien määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenestä jäsenyhdistys on suorittanut jäsenmaksun edelliseltä vuodelta. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla äänestää kaikilla jäsenyhdistyksensä äänillä. Edustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Valtakirja tulee esittää kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

Etäosallistuminen liittokokoukseen ja äänestäminen siinä on mahdollista teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus niin päättää. Hallitus päättää myös etäosallistumiseen käytettävistä kanavista ja muista käytännön järjestelyistä. Etäosallistumisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Liiton kannattaja- ja kunniajäsenillä, kunniajohtajalla ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi hallituksen, aluevaltuuston ja musiikkilautakunnan jäsenillä sekä Liiton toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa käytetään lippuäänestystä, jos yksikin edustajista sitä vaatii.

13§
Liittokokouksen avaa Liiton puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt Liiton varapuheenjohtaja. Kokoukselle on valittava puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kolme (3) ääntenlaskijaa.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– esitetään kertomus Liiton edellisen vuoden toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
– määrätään palkkioiden ja korvausten perusteet sekä jäsenmaksujen ja kannattajajäsenmaksun suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi,
– vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä puitetoimintasuunnitelma ja -talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi,
– päätetään Liiton kuulumisesta muihin yhdistyksiin ja järjestöihin,
– toimitetaan vuorovuosina Liiton hallituksen puheenjohtajan, joka toimii samalla liiton puheenjohtajana, ja Liiton taiteellisen johtajan vaali kahdeksi vuodeksi kerrallaan,
– vahvistetaan aluevaltuuston jäsenten lukumäärä alkavaksi toimikaudeksi,
– toimitetaan aluevaltuuston jäsenten vaali,
– valitaan hallitus edellisen vuoden aluevaltuuston esityksen pohjalta,
– valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä,
– käsitellään kokouskutsussa mainitut hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat, jotka on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti ennen tammikuun 15. päivää.

ALUEVALTUUSTO

14§
Aluevaltuustoon kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsemina Liiton hallituksen puheenjohtaja, joka toimii sekä aluevaltuuston että liiton puheenjohtajana, sekä vähintään kaksitoista (12) ja enintään kaksikymmentäyksi (21) jäsentä mahdollisimman tasapuolisesti maan eri osista ottaen huomioon myös Liiton piirissä toimivat akateemiset mieskuorot, poika- ja seniorikuorot sekä lauluyhtyeet. Aluevaltuuston jäsenen toimikausi on yksi vuosi, joka alkaa ja päättyy varsinaisessa liittokokouksessa. Aluevaltuuston jäsenenä voi olla korkeintaan neljä (4) peräkkäistä toimikautta.

Aluevaltuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka voi olla eri henkilö kuin Liiton varapuheenjohtaja. Aluevaltuusto tekee liittokokoukselle esityksen Liiton hallituksesta, johon hallituksen puheenjohtajan ja taiteellisen johtajan lisäksi kuuluu vähintään kolme (3), enintään kuusi (6) muuta jäsentä. Kokous ei ole sidottu aluevaltuuston ehdotukseen. Aluevaltuuston kutsuu koolle Liiton puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä aluevaltuuston varapuheenjohtaja.

Aluevaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on toisaalla mainittu:
– suunnitella Liiton pitkän tähtäimen toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia hallitukselle,
– tiedottaa alueellisesti Liiton toiminnasta ja ajankohtaisista asioista,
– tuoda Liiton tietoon omalta alueeltaan kiinnostavia ilmiöitä ja toimijoita.

HALLITUS

15§
Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan, joka on samalla Liiton varapuheenjohtaja, ja nimittää musiikkilautakunnan, joka hoitaa hallitukselle vastuuvelvollisena sen hoidettavaksi annettuja tehtäviä. Hallitus hoitaa liittokokoukselle vastuuvelvollisena sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvia tehtäviä sekä sen hoidettavaksi annettuja Liiton käytännön asioita ja toimeenpanee liittokokouksen päätökset. Tarvittaessa hallitus kutsuu sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi myös nimittää keskuudestaan toimikuntia ennalta määrättyjä tehtäviä hoitamaan.

16§
Hallitus kokoontuu Liiton puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä, Liiton varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet jäsenistä on läsnä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Liiton puheenjohtajan ja taiteellisen johtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta, korkeintaan kolme toimikautta peräkkäin. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi, joka alkaa ja päättyy varsinaisessa liittokokouksessa. Hallituksen jäsenenä voi olla korkeintaan neljä (4) peräkkäistä toimikautta.

Taiteellisen johtajan ollessa estyneenä musiikkilautakunnan varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

17§
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä toisaalla on mainittu:
– laatia vuosittain kertomus Liiton toiminnasta ja tilinpäätös sekä esittää ne ja tilintarkastajien lausunto liittokokoukselle,
– laatia vuosittain Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvaksi vuodeksi sekä puitetoimintasuunnitelma ja -talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ja esittää ne liittokokoukselle,
 – myöntää Liiton merkit, ruusukkeet ja muut huomionosoitukset sekä vahvistaa näitä ja liiton laulajamerkkejä koskevat säännöt,
– hoitaa työnantajan ominaisuudessa Liittoon työsuhteessa olevia koskevat asiat sekä valvoa Liiton palveluksessa olevien toimihenkilöiden toimintaa ja vahvistaa näille tarvittavat toimintaohjeet,
– päättää laulujuhlista, kilpailuista ja muista liiton tilaisuuksista sekä niiden ohjelmasta, johtajista ja muusta organisaatiosta,
– suunnitella Liiton pitkän tähtäimen toimintaa ja kehitystyötä.

MUSIIKKILAUTAKUNTA

18§
Musiikkilautakuntaan kuuluu Liiton taiteellinen johtaja puheenjohtajana sekä vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) jäsentä, jotka Liiton hallitus valitsee. Musiikkilautakunnan jäsenen toimikausi on yksi vuosi, joka alkaa ja päättyy varsinaisessa liittokokouksessa. Musiikkilautakunnan jäsenenä voi olla korkeintaan neljä (4) peräkkäistä toimikautta.

Musiikkilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.

Liiton puheenjohtajalla tai hänen ollessaan estyneenä Liiton varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus musiikkilautakunnan kokouksissa.

19§
Musiikkilautakunnan tehtävänä on:
– koordinoida Liiton taiteellista toimintaa,
– suunnitella ja ohjata Liiton taiteellista, koulutus- ja valistustoimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia hallitukselle,
– tehdä hallitukselle ehdotuksia uusien sävellysten sekä sovitusten julkaisemisesta,
– tehdä hallitukselle ehdotus Liiton laulajamerkkien ohjelmistosta, suoritustavasta ja säännöistä,
– valvoa merkkisääntöjen määräämällä tavalla laulajamerkkien suorittamista,
– tehdä hallitukselle ehdotus laulujuhlien, kilpailujen ja muiden Liiton tilaisuuksien ohjelmasta, johtajista ja muusta taiteellisesta organisaatiosta.

LIITON MERKIT, RUUSUKKEET JA KUNNIANOSOITUKSET

20§
Liiton merkeistä, ruusukkeista ja muista huomionosoituksista määrätään erillisessä Liiton hallituksen vahvistamassa merkkiohjesäännössä.

LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

21§
Liiton nimen kirjoittaa Liiton puheenjohtaja tai Liiton varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen jäsenen tai hallituksen siihen oikeuttaman toimihenkilön kanssa.

TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS

22§
Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja jätetään viimeistään ennen helmikuun 15. päivää tilintarkastajille. Näiden tulee seuraavan maaliskuun 10. päivään mennessä, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta, jättää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

23§
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä varsinaisessa liittokokouksessa, jos siitä on ilmoitettu kokouskutsussa ja vähintään 3/4 kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä ehdotusta kannattaa.

LIITON PURKAMINEN

24§
Liitto voidaan purkaa jos toiminnan lopettamista kannattaa tätä tarkoitusta varten kutsutussa liittokokouksessa 5/6 enemmistö. Purkamispäätös on vahvistettava vähintään kuukausi sen jälkeen pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa, josta kaikille jäsenille on annettava kirjatulla kirjeellä tieto 11§:ssä mainitussa ajassa.

Jos Liitto purkautuu, sen varat luovutetaan käytettäväksi mieskuorotoiminnan edistämiseen purkautumisesta päättävän ylimääräisen liittokokouksen määräämällä tavalla.

Säännöt on hyväksytty liittokokouksessa 25.3.2012.

MERKKIOHJESÄÄNTÖ

Tässä ohjesäännössä säädetään Suomen Mieskuoroliitto ry:n (myöhemmin Liitto) sääntöjen 20 §:ssä mainittuja Liiton merkkejä, ruusukkeita ja muita huomionosoituksia koskevista määräyksistä ja myöntöperiaatteista.

LIITON MERKIT
Liiton merkit ovat: laulajamerkkeinä perusmerkki, taitomerkki ja mestarimerkki,
sekä jäsenmerkki, impressaarimerkki, elämäntapamerkki, ansiomerkki, erityisansiomerkki ja kunniamerkki.

LAULAJAMERKIT
Liiton perusmerkin, taitomerkin ja mestarimerkin on oikeutettu lunastamaan jokainen Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen, joka kokeellaan on osoittanut osaavansa Liiton hallituksen hyväksymän kutakin laulajamerkkiä koskevan ohjelmiston. Laulajamerkkejä koskevat ohjelmistot hyväksyy Liiton hallitus musiikkilautakunnan esityksestä. Suorituksesta määrätään tarkemmin erillisissä suoritusohjeissa.

Suoritustilaisuudesta on laadittava suoritusohjeiden mukainen pöytäkirja, joka merkkiä tilattaessa on toimitettava Liitolle.

Liiton hallitus voi myöntää perusmerkin anomuksesta ilman suoritusta henkilölle, joka on toiminut Liiton jäsenkuoron taiteellisena johtajana vähintään kolme (3) vuotta.

JÄSENMERKIT
Jäsenmerkin voi lunastaa Liiton hallituksen määräämään hintaan jokainen Liittoon kuuluvan kuoron jäsen.

IMPRESSAARI- JA ELÄMÄNTAPAMERKIT
Liiton hallitus voi myöntää impressaarimerkin henkilölle, joka on aktiivisesti toiminut mieskuorotoiminnan hyväksi. Impressaarimerkin myöntäminen ei edellytä Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenyyttä tai Liiton laulajamerkin suorittamista.

Liiton hallitus voi myöntää elämäntapamerkin anomuksesta sellaiselle Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenelle, joka on aktiivisesti laulanut vähintään 25 vuoden ajan Liiton jäsen- tai seniorijäsenkuorossa tai missä tahansa poikakuorossa. Elämäntapamerkin myöntäminen ei edellytä Liiton laulajamerkin suorittamista tai hallinnollisia ansioita. Liiton hallitus voi myöntää elämäntapamerkin myös ilman anomusta.

ANSIO-, ERITYISANSIO- JA KUNNIAMERKIT
Liiton hallitus voi myöntää Liiton ansiomerkin tai erityisansiomerkin anomuksesta sellaiselle Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsenelle, joka on suorittanut Liiton laulajamerkin ja joka on ansiokkaasti osallistunut jäsenyhdistyksen tai Liiton toimintaan, tai henkilölle, jonka Liiton hallitus muuten katsoo toimineen ansiokkaasti mieskuorotoiminnan hyväksi. Anomuksessa on ilmoitettava, missä jäsenyhdistyksen, Liiton ja muiden kuorojärjestöjen hallinnollisissa tehtävissä ja minä vuosina henkilö on toiminut. Liiton hallitus voi myöntää ansiomerkin tai erityisansiomerkin myös ilman anomusta. Erityisansiomerkin saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilölle on myönnetty Liiton ansiomerkki ja että henkilö on toiminut mieskuorotoiminnan hyväksi myös oman kuoroyhdistyksen ulkopuolella.

Liiton kunniamerkki annetaan Liiton kunniajäsenelle, kunniajohtajalle ja kunniapuheenjohtajalle. Liiton hallitus voi myöntää Liiton kunniamerkin sellaiselle henkilölle, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut Liiton luottamus- tai muissa tehtävissä tai joka muutoin on erityisen ansiokkaasti edistänyt Liiton tai mieskuorolaulun pyrkimyksiä. Tällaisen päätöksen tulee olla yksimielinen.

Ansio-, erityisansio- ja kunniamerkin yhteydessä luovutetaan kunniakirja.

LIITON RUUSUKKEET
Liiton jäsenkuoroissa suoritetun pitkäaikaisen toiminnan perusteella annetaan tästä merkiksi ja tunnustukseksi ruusukkeita, joihin liittyvät asianomaiset kunniakirjat. Ruusukkeita myönnetään 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 40, 45, 50, 55, 60, 65 ja 70 vuotta kestäneen laulajauran merkiksi.

Ruusukkeen saamiseen vaaditaan, että laulaja on suorittanut Liiton laulajamerkin.

Ruusukkeen anoo jäsenkuoro. Anomuksessa on ilmoitettava, missä kuorossa tai kuoroissa ja minä vuosina laulaja on toiminut sekä lisäksi laulajamerkin suoritusaika ja -kuoro. Liiton jäsen- ja seniorijäsenkuoroissa laulettujen vuosien lisäksi ruusuketta myönnettäessä hyväksytään kaikissa poikakuoroissa lauletut vuodet.

Ruusuketta käytettäessä sen keskelle kiinnitetään korkein suoritettu laulajamerkki.

MERKKIEN KANTOJÄRJESTYS
Valtaosaa merkeistä kannetaan takin vasemmalla puolella. Merkit ylhäältä lukien:
korkein Sulasolin myöntämä merkki
korkein Liiton myöntämä ansiomerkki tai erityisansiomerkki
korkein Liiton myöntämä ruusuke korkeimman suoritetun laulajamerkin kanssa,
korkein Sulasolin piirin myöntämä merkki
kuoron omat merkit ja ruusukkeet
Liiton kunniamerkki ja muut nauhalliset merkit kannetaan vasemman taskun alapuolella. Liiton ansiomerkkiä tai erityisansiomerkkiä ei kanneta yhtä aikaa kunniamerkin kanssa. Taskun alapuolella kannettavien merkkien kanssa ei käytetä taskuliinaa.

Liiton impressaarimerkki ja elämäntapamerkki kannetaan takin oikealla puolella.

MUUTA
Liiton hallitus voi myöntää Liiton standaarin tai muun huomionosoituksen anomuksesta jäsenyhdistykselle, muulle yhteisölle tai yksityiselle henkilölle tunnustukseksi toiminnasta Liiton päämäärien hyväksi tai muusta perustellusta syystä. Liiton hallitus voi myöntää standaarin tai muun huomionosoituksen myös ilman anomusta.

Kuoro pitää numeroitua luetteloa sen piirissä suoritetuista laulajamerkeistä. Liitto pitää luetteloa merkeistä ja ruusukkeista sekä numeroi mestarimerkit, elämäntapamerkit, ansio-, erityisansio- ja kunniamerkit sekä standaarit.

Kadonneen merkin tai ruusukkeen tilalle Liitto voi myydä uuden.

Suomen Mieskuoroliiton hallitus on hyväksynyt merkkiohjesäännön 9.6.2013 ja muutokset siihen kokouksessa 3.12.2015.

LAULAJAMERKKIEN SUORITUSOHJEET

YLEISTÄ

1. Koe perus- ja taitomerkin saamiseksi suoritetaan siinä kuorossa, johon suorittaja kuuluu tai kuoron suostumuksen perusteella jossakin muussa Liiton jäsenkuorossa. Koetta valvoo kuoron asettama tutkintolautakunta. Taitomerkin suorituksessa tulee lisäksi olla läsnä jonkin toisen jäsenkuoron kuoronjohtaja tai Liiton musiikkilautakunnan jäsen. Perus- ja taitomerkki voidaan myös suorittaa Liiton musiikkilautakunnan asettamalle lautakunnalle esim. kuorokursseilla. Mestarimerkin suorittamisesta on ilmoitettava Liitolle, joka määrää kokeen ajan ja paikan. Mestarimerkki suoritetaan aina Liiton musiikkilautakunnan asettamalle tutkintolautakunnalle.

2. Kokeeseen laulajamerkin saamiseksi voi samalla kertaa osallistua neljä laulajaa, kuitenkin vain yksi kustakin äänestä. Mikäli lautakunta katsoo tarpeelliseksi, voivat avustajat laulaa puuttuvat äänet tai ne voidaan soittaa esim. pianolla.

3. Kokelas esittää arvalla valitut koelaulut valitsemassaan järjestyksessä. Lauluista tulee osata kaikki yleisesti käytössä olevat säkeistöt. Laulut on esitettävä alkuperäiskielellä tai suomeksi. Lauluista, joihin sisältyy soolo, tulee osata kuoron osuus.

4. Kokeessa on riittävällä tavalla tutkittava suorittajan taito. Osaamistaso on riittävä, mikäli kokelas pystyy vastaamaan yksin omasta äänestään musiikillisesti tyydyttävällä tavalla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esityksen musikaalisuuteen, eikä pelkkä nuottien ja sanojen opetteleminen riitä.

5. Kaikissa merkkisuorituksissa tulee käyttää laillista nuottimateriaalia.

6. Merkkien suoritustilaisuudesta on laadittava pöytäkirja, josta ilmenee tentin aika ja paikka, tenttijöiden nimet, tutkintolautakunnan kokoonpano sekä esitetyt koelaulut. Pöytäkirja tulee toimittaa Liittoon merkkitilauksen yhteydessä.

7. Uudet merkkikokonaisuudet tulevat voimaan perus- ja taitomerkin osalta 13.3.2004, mestarimerkin osalta 9.3.2007.

PERUSMERKKI

Perusmerkkiä suoritettaessa on osattava ulkoa määrätyt 40 laulua. Kokeessa on näistä laulettava ulkoa viisi arvottua laulua.

TAITOMERKKI

Taitomerkin on oikeutettu suorittamaan jokainen, joka on suorittanut perusmerkin. Taitomerkkiä suoritettaessa on osattava ulkoa perusmerkkivaatimuksiin kuuluvat 40 laulua sekä 40 taitomerkkivaatimuksiin kuuluvaa laulua. Taitomerkkilauluissa kokelas voi halutessaan käyttää nuotteja. Kokeessa taitomerkkilauluista kuulustellaan seitsemän arvottua laulua. Jos perusmerkin suorittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, on kokelaan lisäksi laulettava taitomerkkitentissä ulkoa kolme arvottua laulua suorittamastaan perusmerkkikokonaisuudesta.

MESTARIMERKKI

Mestarimerkkitentissä laulajalta edellytetään ohjelmiston moitteettoman teknisen hallinnan lisäksi hyvään yhtyelauluun tarvittavia äänenkäytöllisiä valmiuksia, kuten soinnin puhtautta, esityksen musikaalisuutta, tyylilajin hallintaa sekä erityisesti oman äänen sovittamista osaksi kvartettikokonaisuutta. Tämän johdosta mestarimerkki suositellaan harjoiteltavaksi ja suoritettavaksi kvartetissa.

Pakollisten 22 laulun lisäksi mestarimerkkitentin suorittajan tulee valita kolme vapaavalintaista mestarimerkkitasoiseksi arvioimaansa teosta. Vapaavalintaiset laulut voivat edustaa mitä tahansa yhtyelauluun soveltuvia tyylilajeja.

Vapaavalintaisten laulujen nuotit tulee toimittaa Liiton toimistoon vähintään kolme kuukautta ennen sovittua tenttiaikaa. Vastaus tenttijöille laulujen sopivuudesta annetaan kuukauden kuluessa niiden saapumisesta Liitolle.

Tenttitilaisuudessa yhteensä 25 laulusta arvotaan viisi tentittävää kappaletta, jotka esitetään suorittajan valitsemassa järjestyksessä. Kaikki laulut saa halutessaan esittää nuoteista.

Tutkintolautakunta kuulustelee jokaiselta suorittajalta arvotuissa lauluissa esiintyviä esitysmerkintöjä ja musiikkisanastoa.

Tenttitilaisuudessa äänenanto tapahtuu ääniraudan avulla niin, että kukin suorittaja antaa äänet vähintään yhteen arvottuun teokseen.

Mestarimerkkitentissä edellytetään perus- ja taitomerkkien suorituksia ja kyseisten ohjelmistojen hallintaa. Kaikissa mestarimerkkitenteissä tentitään 2 arvottua perusmerkkilaulua sekä 3 arvottua taitomerkkilaulua. Taitomerkkiohjelmiston voi laulaa nuoteista, sen sijaan perusmerkkilaulut tulee osata ulkoa.

MUUTA

Liitto julkaisee perus- ja taitomerkkiohjelmiston sekä mestarimerkkiohjelmiston pakolliset laulut erillisinä nuottikirjoina. Kaikkien merkkilaulujen kirjoja ja nuotteja on saatavissa Liiton toimistosta tai Sulasolista. Liiton jäsenkuorojen on pidettävä huolta siitä, että sen harjoituksissa ja konserteissa käyttämä nuottimateriaali on laillista. Tietoja sävellysten kustantajista ja nuottien kopiointiin liittyvistä laillisuuskysymyksistä saa Liiton lisäksi esimerkiksi Teostosta.